Mitä jos

Kauppalehden uutinen pitää paikkansa. Nokia ei olisikaan enää suurin ja kaunein. Minulle aikoinaan Bo Harald opetti mitä on olla johtaja ja kilpailija. Hänen analoginsa koski silloin  pankkia, mutta se sopii mihin tahansa yritykseen. Johtajajänis on se, jota muut seuraavat. Jos vaara uhkaa, niin yksi jänis johtaa joukkoa ja muu seuraavat. Mutta jos johtajajänis menee puskaan ja kukaan muu ei seuraa, niin pian ei ole enää jänistä ollenkaan.

Tämä vanha juttu tuli mieleeni kun katsoin paikallista sanomalehtimainosta, jossa paikallinen puhelinoperaattori mainosti omalla nettisivullaan eri puhelimia. Kaikki oli kosketusnäytöllisiä. Halvin oli 69 € ja kallein 575 €. Meidän kansallisylpeys oli 275 € hintainen ja kakkosena hintakilpailussa. Sitä seuraava oli siinä 189 € haarukassa. Aloin miettimään, että ne jotka ostavat kalleimman, haluavat sillä viestittää ympäristöllensä, että heillä on todella varaa ostaa se paras omena mitä kaupassa on tarjolla. Sitten jos siitä ei halua maksaa, niin sitten seuraava vaihtoehto on ostaa hintamediaanin hiukan yläpuolen puhelin, jolla viestittää olevansa semi-varakas. Jos ostaa halvimman, niin silläkin voi kertoa että seuraa aikaansa, mutta ei sittenkään oikein tiedä mitä on ostanut. Kakkoseksi jäänyt saa kisassa aina vain lohdutuspalkinnon, mikä maistuu yhtä hyvältä kuin (nyt tuli sensuriosasto ja sanoi ettei sitä sanaa saa kirjoittaa).