//
Luet
Innovaatio, Muu kehittäminen, Yleinen

Lähipiiri vaikuttaa- Osallistuva demokratiasarja jatkuu


Jos et ole lukenut aikaisempia lukuja, niin katso mistä on kyse ja miksi osallistuva demokratia on uusi tapa vaikuttaa asioihin. Tässä osassa keskustellaan lähipiirin vaikuttamisesta.

Lähiverkosto vaikuttaa omiin päätöksiin paljon enemmän kuin mikään muu tekijä. Me olemme sosiaalisia ihmisiä. Haemme läheisten hyväksyntää asioillemme. Kun kuluttajat tekevät päätöksiä eri ostotilanteissa, niin luotettavien kavereiden suositus painaa vaakakupissa enemmän kuin isolla rahalla tehty mainos. Tämän takia myös yhteisten asioiden päättämisessä ystäväpiirillä on iso merkitys.

Uudessa osallistuvassa demokratiassa lähden siitä ajatuksesta, että oma läheinen lähipiiri tulee olemaan tärkeä liittoutuma kun asioita aloitetaan viemään eteenpäin. Läheisen piirin määrittelyssä en käytä perinteistä fyysistä ystäväpiiriä, vaan jokaisella ihmisella olevaa sekä fyysistä, mutta myös virtuaalista verkostoa. Entinen esimieheni Bo Harald Nordeasta kerran määritteli pankkipalvelut siten, että ne on aina tehty ihmisille, myös yrityspalvelut. Päivän aikaan meillä on vain useita rooleja, joiden puitteissa toimimme. Päivällä meillä on työrooli ja illalla me olemme kuluttajia. Samaa käsitteistöä laajentaen, meillä on monta erilaista roolia ja verkostoa, jotka elävät sulassa harmoniassa meille, ei välttämättä ulkopuolisille.

Meillä voi olla esimerkiksi aamulla ensin perheenisän perinteinen rooli, matkalla töihin me otamme sen roolin millä kulkuneuvolla kuljemme, työpaikalla asiakkaisiin päin me olemme yhdessä roolissa, työkavereitten kanssa toisessa roolissa ja esimieheen nähden yhdessä roolissa. Samoin päivän aikaan voimme hoitaa myös harrastuksen puolesta asioita. Ja taas illalla ensin perheenisän rooli ja lopuksi se villi viidakon miehen rooli.

Samalla tapaa meillä on jokaiseen rooliin tai tilaisuuteen luotu omia ryhmiä, joiden kautta voimme vaikuttaa. Töissä voimme pyrkiä vaikuttamaan oman sisäisen ryhmän kautta asioiden edistämiseen, kun taas illalla harrastuksissa ystäväpiirimme koostuu aivan muista henkilöistä. Usein jopa eri ryhmien poliittiset arvot voivat olla täysin erilaisia.

Lähipiirin määrittelyssä en itse käytä sanaa ystäväpiiri, sillä minulle ystävät ovat niitä ihmisiä, joille voin uskoutua myös asioissa, joita en muille kertoisi. Lähipiiriin kuuluu sellaisia ihmisiä joitten kanssa toimitaan, mutta ei välttämättä luoda syvällistä ystävyyttä. Siihen kasvetaan ajan myötä.

Tämän takia lähipiiri tulee olemaan eräänlainen vastavoima poliittisille puolueille. Varsinkin kun puolueen sisällä jakaantuminen kasvaa politiikan aatteen siirtyessä lähemmäksi keskustaa. Tämä ilmiö on kansainvälinen. Yhdysvalloissa Demokraattisen puolueen edustaja Texasista on lähempänä rebublikaania New Yorkista poliittisten mielipiteittensä kanssa kuin oman puolueen edustaja Texasista.

Lähipiiri voi koostua jopa sellaisista ihmisistä, joita ei koskaan ole edes fyysisesti tavannut. He voivat asua eri paikkakunnilla ja eri maissa. Yhteinen nimittäjä on harrastus, mielenkiinto tai vain sattuma, josta on muodostunut läheisyys ja luottamus. Tätä mahdollisuutta voi hyödyntää myös puolueet, mutta suurelta osin vielä heikosti.

Lähipiiri mukana muutoksessa

Kansanliikettä ei saada aikaan yksin. Muutosta myöskään ei saada aikaan yksin. Paitsi ehkä diktaattori. Hänkin kyllä tarvitsee apua. Kun haluamme vaikuttaa asioiden kulkuun, niin aina on tärkeä saada mukaan samanhenkisiä. Aivan kuten tapahtui 1800- luvulla. Poliittiset puolueet syntyivät samanhenkisistä ihmisistä, joilla on sama päämäärä. Sama pätee tänäkin päivänä. Tosin usein ryhmät ovat hetkellisesti Ad Hoc- tyyliin perustettuja, ilman mitään muodollista ryhmää tai  yhteen asiaan keskittyneitä ryhmiä. Ihmiset sen sisällä voivat olla useassa ja joskus jopa ristiriitaisissa ryhmissä samaan aikaan. Voimme edustaa samaan aikaan joissain asioissa todella eri mielipiteitä kuin toisissa asioissa.

Uudessa yhteiskunnassa järjestäytymättömien yhteisöjen rooli tulee kasvamaan. Ei pelkästään paikallistasolla tai valtion tasolla, vaan myös kansainvälisessä politiikassa. G7 maiden yhteinen liittoutuma ei perustu mihinkään peruskirjaan, säännöstöön tai hallintoon, vaan suurimmat teollisuusmaat ovat vain päättäneet yhdessä keskustella ja vaikuttaa asioiden kulkuun ilman mitään sitomuksia. Vastaavanlaisten liittoutumien rooli millä tahansa politiikan tasolla tulee olemaan merkittävä. Kaikissa näissä liittoutumissa on se yhteinen nimittäjä, että toisissa asioissa jäsenillä on todella paljon yhteisiä asioita, mutta toisissa asioissa ne ovat täysin ristiriidassa keskenään.

Minun lähipiiri voi koostua erilaisista ihmisistä. Osa heistä osaa tiettyjä asioita erittäin hyvin ja osasta voi olla minulle muuta hyötyä. Usein en ole valittunut heitä lähipiiriin sen takia, että haluaisin suoranaisesti heistä hyötyä, mutta avuksi heistä siinä voi olla. Kun palataan edellisen kappaleen kuntaesimerkkiin, jossa kansalainen voi tuoda ideoita mietittäväksi ja kehitettäväksi, niin ideoiden tuonnin yhteydessä usein olemme jo miettineet ei pelkästään ideaa, vaan kuinka sen toisi esille ja saisi sille kannatusta. Tässä tulee hyvin esille lähipiirin merkitys. Osa heistä voi olla erinomaisia pukemaan ajatukseni sanoiksi, osa heistä voi olla erinomaisia numeroiden näkökulmasta ja laskea minulle olisiko idea vaikka taloudellisesti kannattava. Kolmas osa lähipiiristäni  voi auttaa jurisidissa muotoseikoissa. Kaiken tämän lisäksi tarvitsen ihmisiä, jotka lähtevät yhdessä viemään asiaa eteenpäin. Jos osa lähipiiristäni ei asu minun kunnan alueella, niin se ei estä heidän käyttämistä avuksi. Minä hyödyn asioiden eteenpäin viemisestä ja he saavat saman asian vielä paremmin valmisteltuna viedyksi omaan kuntaan, jos aihe on tarpeellinen.

Entäs sitten puolueet?

Poliittiset puolueet ja muut edunvalvontajärjestöt voisivat olla myös samassa roolissa. Nykyisin vain niiden toiminta on rajoittunut perinteiseen hallintomalliin, jossa yhdessä sääntöjen mukaisesti päätetään ja kirjataan kaikki alas. Sama malli toimii missä tahansa yhteisössä, joissa on säännöt ja määritellyt jäsenet. Sen takia kansainvälisessä politiikassa G7 maat saavat aikaan kuin EU tai YK, koska toisella ei ole kirjotettuja sääntöjä ja toisella on.

Groucho Marx– 30- luvun koomikko on todennut

ettei halua koskaan kuulua sellaiseen yhdistykseen joka haluaa hänet jäseneksi.

Ajatus siitä että ulkoiset ehdot määrittelevät kuinka jäsenen pitää toimia, vaikka se olisi ristiriidassa sen hetkisen tilanteen kanssa johtaa usein organisaation sisäiseen rapautumiseen.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei puolueet pysty muovautumaan myös avoimmeksi yhteisöiksi, jossa voidaan myös Ad Hoc- tyylisesti viedä asioita eteenpäin. Tälläistä mallia kokeili Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1990- luvulla.  He antoivat kaikille kansalaisille avoimen mahdollisuuden äänestää heidän presidenttiehdokasta. Jos äänestys olisi tapahtunut perinteisessä järjestyksessä, niin usean politiikan tutkija mukaan heidän ehdokas olisi ollut toinen kuin nyt valittu Martti Ahtisaari. Tapa, jolla toimittiin, oli ennen kuulumaton ja nostattikin sen jälkeen kitkerää puhetta puolueen sisällä. Ehkä sen takia Martin kausi jäi yhteen, sillä puolueesta ei suvaittu täysin ulkopuolelta tullutta presidenttiä, joka ei tarvinnut puolueen sisältä tukea. Tai olisi tarvinnut, jos olisi halunnut jatkaa toiselle kaudelle.

Kuitenkin poliittisilla puolueilla voisi olla hyväkin asema ohjata kansalaisaktiviteetteja. Esimerkiksi Perussuomalaisten oma kasvanut kannatus on osoittain sattumaa, osittain löyhien puoluetta lähellä olevien aktiivista toimintaa ja samalla uuden median hyödyntämistä ilman että sitä on liikaa ohjettu ylhäältä käsin. Puolueen edistämistä keskusteluista tai arvoista voi olla montaa eri mieltä, mutta tämä on hyvä esimerkki siitä kuinka saadaan ohjattua ja tarmoa yhden asian tai puolueen eteen. Heidän toiminnassa on Ad Hoc- tyylisesti nostettu esille asioita, joita heidän kannattajansa kokevat vääryytenä. Tämä aktiviteetti on ohjautunut ensin muutaman sanavalmiin keskustelijan kautta yhteiseksi virtuaaliseksi toiminnaksi ja sitä kautta myös osittain organisoiduksi toiminnaksi. Ilman, että puolue itse olisi edes kiistänyt tai tukenut tätä toimintaa, niin aktiivisten ihmisten energia on saatu ohjattua Perussuomalaisten omaan toimintaan.

Maailmalta löytyy vastaavia esimerkkejä, joissa sidotaan ihmiset yhteen tekemään kampanjaa asian eteen, johon kaikki uskovat. Yhdysvaltain presidentin Barak Obaman kampanja on loistava esimerkki siitä kuinka puolueesta riippuumattomasti kanavointiin kannatusta puolueelle ilman että sitä ohjattiin ulkoa päin. Tai jos ohjattiin, niin se ei ollut mikromanageerausta vaan suuntien antamista. Samalla tapaa vaalikampanjassa kerättiin mukaan aktiivisia toimijoita, jotka uhrasivat omia voimavaroja ja kekseliäisyyttä, jolla nostettiin ehdokas keskipisteeseen ilman, että puolue itse sitä suunnitteli.

Joukossa on voimaa

Lähipiiri voi olla sellainen voimavara, jolla voidaan tehdä kahta tärkeää asiaa. Ensimmäinen on massan kerääminen nopeasti paikalle ajamaan muutosta. Toinen on sen vastavoima, eli hakea tukea kun vastustetaan muutosta. Vaikuttamisessa tunnetaan kaksi englanninkielistä termiä kun koitetaan saada tukea asian puolesta tai vastaan. Kun ollaan joen yläjuoksulla ja halutaan saada joki virtaamaan nopeammin, niin puhutaa upstream- vaikuttamisesta. Kun taas ollaan joen alajuoksulla ja halutaan estää päätöksen synty, niin puhutaan downstream- vaikuttamisesta.

Kuten voi kuvitella, niin joen saa aina helpommin virtaamaan kuin voimakkaan virran patoaminen. Kuitenkin jos lähdetään miettimään lähipiirin vaikuttamista kummassakin tapauksessa, niin ihan lähihistoriasta löytyy monta esimerkkiä, jossa lähipiiri ja Ad Hoc- ryhmittymät ovat vaikuttaneet omalla painoarvollaan kumpaankin suuntaan. Otetaan ensimmäiseksi tuo padontukkiminen esimerkiksi.

Usein hallinto valmistelee asioita ja keskustelee vain asiantuntijoiden kanssa. Näinhän me demokratian miellämme toimivan. Kuitenkin aina päätös ei ole järkevä. Se voi olla joskus puolueellinen tai jostain syystä se on kuolleena syntynyt. Päätöksen estämiseen ei tarvita kansannousua tai kapinaa, kuten olemme huomanneet Egyptissä, Syyriassa, Norsunluurannikolla tai melkein missä tahansa maassa, jossa kansa on aidosti herännyt. Kuitenkin muutos voi olla kuin antiikin mytologiasta, jossa naiset kieltäytyivät seksistä, jos ei saada rauhaa. Tämä on tapahtunut myös todellisuudessa Keniassa vuonna 2009. Joukko naisia ilmoitti ryhtyvänsä seksilakkoon niin kauan kuin maan uusi ja vanha hallinto ei pääse sopuun. Pääministerin vaimo Ida Odinga kertoi liikkeen saaneen kenialaiset puhumaan kerrankin asioista, joilla oli vaikutusta heidän omaan elämään.

Toinen vastaava kansanomainen rauhallinen vastarinta, jolla saatiin muutosta aikaan rauhanomaisesti ja nopealla toiminnalla käyttäen hyväksi paljon uutta teknologiaa. Kalifornian yliopisto Berkeleyssä on tunnettu hyvästä akateemisesta koulutuksesta, varsinkin kun se ei ole muiden huippuyliopistojen tapaan yksityinen vaan osavaltion omistama. Joka vuosi osavaltion on tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mikä väkisin heijastaa myös yliopiston opetukseen ja sen tarjoamiin urheilumahdollisuuksiin. Yliopiston hallinto ilmoitti keväällä 2011, että se joutuu leikkaamaan tai lopettamaan 16 yliopiston joukkueen taloudellisen tuen, koska määrärahoja on supistettu. Tämä tieto sai nopeasti aikaan kansanliikkeen entisten opsikelijoiden joukossa. Lyhyen ajan sisällä yliopistolle oli ilmaantunut monta uutta lahjoittajaa. Koko toiminta pohjautui tiedon nopeaan levittämiseen ja oman lähipiirin aktivoimiseen. Nyt suurin osa joukkueista on saatu pelastettua muutamaksi vuodeksi. Samalla yliopisto ja sen joukkueet ovat saaneet nukkuvat fanit taas omalle puolelle.

Kuten esimerkit kertovat, tärkeintä ei ole strukturoitu toiminta ja suunnittelu, vaan spontaani lähipiirin herättäminen ja sen kanavoiminen sellaiseen toimintaan, jossa vaikutus näkyy heti. Tämä vaikuttamisen malli ei yleensä sovi puolueiden tai hallinnon toimiin, joissa suunnitellaan ja tehdään viiden vuoden lähisuunnitelmia ilman että ne edes konkreettisesti voidaan toteuttaa. Tämän takia lähipiirin nopea vaikuttaminen on tehokkain tapa kanavoida päätöksiä.

Kuinka lähipiiri aktivoidaan?

Jos kysyt ystäviltäsi haluaisiko hän lähteä mielenosoitukseen mukaan keskellä päivää, niin vastaus on usein ei. Paitsi tietysti jos hän asuu kommuunissa ja hänellä ei ole muuta kuin aikaa. Me kaikki olemme mukavuuden haluisia ja mielellämme kaikessa mukana, paitsi silloin kuin pitää itse osallistua. Tähän pätee vanha diplomaattinen hokema ”Diplomaatti on ihminen, joka on valmis tekemään kaikkensa isänmaansa eteen, paitsi asumaan siellä”. Samaa voidaan sanoa meistä kaikista. Me olemme valmiita tekemään ihan mitä tahansa paremman tulevaisuuden, asuinympäristön, talouden tai minkä muun yhteisen eteen, paitsi itse osallistumaan toimintaan.

Aktivointiin pätee yksinkertainen vaikuttamisen sääntö, jota käyttää hyväkseen mm. politiikot tai myyntimiehet. Ehkäpä he ovat yksi ja sama ryhmä. Sääntö on:

  1. Viestin pitää vedota tunteeseen
  2. Viestin pitää olla selkeä ja 
  3. Viestin pitää pystyä konkretisoimaan.

Jos olet katsonut Barac Obamaa, Aleksander Stubbia tai Timo Soinia, niin jokainen heidän puheensa tai toimintansa nojaa näihin kolmeen pilariin. Kun haluamme aktivoida ystäväpiirimme oman asiamme taakse, niin silloin taistelemme aina aika-nimistä vihollista vastaan. Jokainen meistä arvoi omaa osallistumista aikaa vastaan. Vaihtoehtoiskustannus on perinteinen taloustieteen käsite, jonka avulla me mietimme kannattaako kuluttaa aikaa jonkin asian eteen vai vaihtoehtoisesti jonkin toisen asian puolesta kuluttaa rajallista aikaa. Vaihtoehtoja on monta. Siksi, jos haluamme aktivoida ystäväpiirimme yhteisen asian suhteen, niin ensimmäinen tehtävämme on ensin miettiä kenet saamme halvimmalla mukaan. Sen jälkeen kannattaa miettiä ketkä tulevat hiukan suuremmalla vaivalla mukaan. Aina tulee jossain vaiheessa raja vastaan, jolloin emme saa houkutelluksi mukaan tarvittavia ihmisiä. Mutta se ei tarkoita sitä, että heitä ei saa mukaan. Joku toinen voi omata paremmat taidot heidän houkutteluun.

Tunteisiin vetoaminen tuntuu aina akateemisessa keskustelussa ja politiikassa epäoleelliseslta. Sitä voida määrittää, ennustaa tai mitata. Siksi se usein unohtuu. Kuitenkin, jotta voimme aktivoida omaa kaveripiiriä, niin helpommin on perusteltavissa sellaiset asiat, jotka vetoavat toisen ihmisen tunteisiin. Jälkikäteen perusteltu päätös sitten voidaan selittää rationaaliseksi teoksi.

Viestin selkeys on toinen elinehto menestykseen. Viesti pitää olla lyhyt. Se pitää olla selkeä. Usein sanotaan yksinkertaistuksesta, että silloin aliarvoimme kuulijan. Kuitenkin liian pitkällä viestillä tuhoamme viestin perillemenon. Jos ystäväpiirisi lähtee mukaan, niin se pitää tapahtua muutaman sekunnin perusteella. Liian pitkä viesti hukkuu matkalla.

Selkeys ja konkreettisuus on kolmas asia, jonka avulla ystäväpiiri saadaan mukaan. Jos saavutettavissa oleva hyöty voidaan helposti ymmärtää ja saavuttaa, sitä helpommin ystävät lähtevät mukaan vaikuttamaan. Jos tavoite on vaikeasti saavutettavissa, niin silloin yhä useampi jää sohvan pohjalle tekemään jotain ihan muuta.

Nämä kaikki kolme asiaa, tunne, yksinkertaistus ja selkeys on kaiken takana. Katso Applen toimitusjohtajaa. Steve Jobs saa ihmiset mukaan kertomalle selkeästi miksi heidän tuotteensa on paras mahdollinen. Teknisesti ei näin asia ole. Mutta käyttäjän näkökulmasta ne vain ovat helpompia. Sama sääntö pätee melkein mihin tahansa asiaan. Nyt kun teknologia on käytettävissä, lähipiirimme saadaan mukaan muutamassa minuutissa tai päivässä. Ennen siinä meni viikkoja ja vuosia.

About Larvala Antti

Ideanikkari, markkinoija, maksuliikekonsultti, verkkoeläjä, oluen ystävä.

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Viimeisimmät kommentit

Muualla verkossa ajateltua

heinäkuu 2011
M T W T F S S
« Jun   Sep »
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031
%d bloggers like this: